Winx Club tarina 1: Peilimaailma

Muista, että olen kirjoittanut tämän tarinan aivan itse, joten:

 

1. luku: Koe tiedossa

Stella harjasi hiuksiaan illalla Alfeassa. Bloom oli juuri menossa nukkumaan, kunnes Tecna kysyi:"Minkälaiset muistiinpanot olette tehneet?""Ai mistä?" Bloom kysyi unisesti. "No huomisen kokeesta,tietty!"Tecna vastasi."KOE!!! MIKÄ KOE?????!!!!!!!!!!!!" Stella parahti ja pomppasi pystyyn."Hyvänen aika! Huomenna on taikalaboratorion suuri koe. Etkö muistanut? Siitähän Griselda ilmoitti jo viime viikolla!"Tecna selitti. "Ai, viimeviikolla... En muista yhtään... Jaa, se oli siis varmaan silloin, kun nukuin tunnilla!"Stella pohti.Silloin Bloom huomautti:" Stella, sinä et saa nukkua tunneilla. Olet muutenkin reputtanut kaikki taikalaboratorion kokeet, koska et ole kuunnellut tunnilla, mutta nyt..." Stella tuumi:" Voi ei, sittenhän saatan jäädä luokalleni! Teidän on autettava minua! Pitää kehittää pian joku lunttilappusysteemi..." "Hei tytöt, sain idean! Emme tarvi muistilappuja ollenkaan, sillä tiedämme asiat itse. Voimme käyttää telepatiaa. Voimme viestiä vastaukset toisillemme ajatuksiemme voimalla. Miltäs kuulostaa?"Tecna ehdotti. "Oh, sehän on aivan loistava idea!" Stella huokaisi. Niin kaikki Winxit menivät piiriin ja ottivat toisiaan käsistään kiinni. Taika ympäröi heidät. "Ajatukset meitä yhdistäkää!" he lausuivat. "Hei, nyt kuulen,mitä te ajattelette!"Stella hihkaisi. "Se siis toimii!"

2. luku: Odottamaton yllätys

Winxit kävelivät Griseldan luokkaan. Stella hymyili leveästi, sillä tiesi heidän suunnitelmansa toimivan. Griselda katsoi Stellaa ja kysyi:"Mistäs moinen itsevarmuus, neiti hyvä?" "Oh,hahaha,olen vain tänään jotenkin niin pirteä..."Stella selitti. "Vai niin. No, se olisikin ihme. Yleensä nukut aina tunneillani. Saapa nähdä, miten koe mahtaa mennä, neitiseni."Griselda tuumasi tiukasti. "Nyt olen valmistautunut", Stella ilmoitti. Griselda virnisti ilkikurisesti. "Hmph! Naurakoot vielä kun voi! Griselda saa nähdä, että kokeeni menee kerrankin hyvin",Stella tuumi ja meni istumaan paikalleen. Griselda jakoi koepaperit. "Hei tytöt, mikä on ekan kysymyksen vastaus?"Stella viesti telepaattisesti. Stella kuuli päässään äänen:"Ai, etkö olekaan valmistautunut tarpeeksi kokeeseen? Voi voi voi!" Stella nousi seisomaan ja kysyi pelästyneenä:"Kuka se oli?!" "Mikä? Häiritset koettani,ole hiljaa!"Amaryl tuhahti. Bloom viesti Stellalle:"Mikä? En minä sanonut mitään. Tai siis ajatellut." "Kuulin äänen päässäni, eikä se ollut kukaan Winxeistä. Se sanoi jotain, että en ole valmistautunut tarpeeksi ja että voi voi voi", Stella selitti. Silloin Griselda asteli Stellan vierelle. "Mihinkäs sinä nyt noin keskityt? Ethän ole kirjoittanut vielä sanaakaan! Vai keskitytkö nyt aivan johonkin muuhun?"Griselda kyseli. Silloin Stella tajusi. Hän oli kuullut päässään Griseldan äänen! Griselda oli onnistunut jotenkin aistimaan heidän telepaattiset viestinsä ja päässyt osallistumaan niihin. "Olen liemessä", Stella ajatteli ja tunsi, kuinka hiki valui hänen otsaansa pitkin. "Te kaikki olette", Griselda kuiskasi. "Uh...Koulun jälkeenkö?" Stella ajatteli. Griselda nyökkäsi voitonriemuinen katse naamallaan.

3. luku: Jälki-istunto

"Olen hyvin pettynyt teihin..."Griselda saarnasi Winxeille. "Yrititte huijata kokeessa ja..." Suurin osa meni kuitenkin ohi Stellan korvien. Hän ajatteli vain bileitä, jotka Brandon oli ajatellut järjestää tänä iltana. "Teidän pitää siivota koko Alfea lattiasta kattoon. Järjestäkää myös kirjasto. Silä aikaa koko muu koulu lähtee juhliin, jotka Punalähde järjestää", Griselda määräsi. "Eikä! Minun piti tavata Brandon siellä!"Stella selitti Griseldalle, mutta tämä vain tokaisi:"Olisi kannattanut miettiä, ennen kuin toimii." Stella laittoi kätensä puuskaan ja sanoi:"Minähän en peru tapaamistani Brandonin kanssa." "Sitten kannattaisi jo siivota eikä marista. Lähdemme tasan tunnin päästä", Griselda sanoi. Winxit kävelivät kirjastoon. "Voih! Odotin niin paljon niitä juhlia!" Bloom huokaisi. "Niinpä. Minä en ole edes ikinä ennen ollut Punalähteessä ja olisin halunnut nähdä, millainen se on", Roxy sanoi. "Tässähän menee ikuisuus!"Layla parahti. "No, minähän en siivoa mitään. Ja mene juhliin", Stella tokaisi. "Stella! Kaikkien meidän pitää siivota!"Bloom selitti. "Eipäs. Kenenkään meistä ei tarvi siivota!"Stella intti. "Mitä sinä oikein höpötät,Stella? Tietenkin meidän pitää siivota! Opettaja itse sanoi niin..."Bloom selitti. " Ei MEIDÄN tarvitse siivota, jos luomme tänne jotkut MUUT, jotka siivoavat puolestamme",Stella sanoi. "Niin, tuossa voisi olla ideaa! Loisimme kaksoisolennot, jotka jäisivät tänne siivoamaan, kun me menisimme juhliin!"Tecna keksi. "Aivan niin! Ja Flora löysi jo kirjankin, jossa on oikea loitsu siihen",Musa sanoi. Kaikki ryntäsivät Floran luo. "No niin, tässä se on", Flora sanoi ja näytti kirjaa. "Kokeillaan sitä heti, niin ehdimme", Layla ehdotti. Niin Winxit menivät jälleen piiriin valmiina tekemään loitsun.

4. luku: Portaali

Valot välkehtivät. Kirjastossa alkoi tuulla. Yhtäkkiä Winxien edessä oli salamoiva ja välkehtivä portaali. "Mikä tuo on?!" Roxy huusi. "Ja miksi täällä tuulee?" Musa kysyi. Silloin portaali alkoi imea Winxejä sisäänsä. "Aah! Mitä tapahtuu?!" Layla huusi kauhuissaan. "Tuuli tulee tuosta portaalista. Se imee meidät sisäänsä!"Tecna huudahti. Stella kiljaisi, kun portaali imi heidät sisäänsä.

5. luku: Kummallinen kopio

Bloom avasi silmänsä. "Missä oikein olen?" hän mutisi itsekseen. Silloin muut Winxit tömähtivät hänen päälleen. "Äääääääk!!" Bloom huusi, kun jäi kasan alimmaiseksi. "Uh huh, se oli kova pudotus...", Musa puhisi. "Äh! Se myrsky sai hiukseni aivan sekaisin!" Stella valitti. "Hei, enää ei tuule. Olemme edelleen...kirjasossa. Mitä oikein tapahtui?"Roxy pohti. Tecna skannasi alueen ja sanoi:"Tämä paikka näyttää aivan Alfean kirjastolta, muttei takuulla ole se!" "Mitä? Tämähän on aivan selvästi kirjasto", Musa huomautti. "Odottakaa! Ulkona olevat kasvit eivät vastaa minulle. Ne eivät ole samoja kuin Alfeassa", Flora sanoi. "Aivan! Tämä paikka vaikuttaa jotenkin Alfean kirjaston kopiolta", Tecna selitti. "Voi ei! Yhdessä koulussakin on jo liikaa minulle, mutta jos on vielä toinenkin koulu, niin...", Stella parkaisi. "Jos tämä on Alfean kopio, niin onkohan täällä sitten kopiot kaikista Alfean oppilaista ja opettajistakin?" Musa mietti. "Eikä! En kestäisi kahta Griseldaa!" Stella parkaisi uudestaan. "Lopettaisitko jo tuon pelleilyn, Stella? Meidän pitää tutkia tätä paikkaa", Bloom sanoi. "Hei, en minä pelleile! Sanon vain sen, mikä on totta", Stella puolusteli. Bloom katsoi Stellaa hieman äkäisesti ja Stella tajusi viimein olla hetken hiljaa. Mutta silloin Stella huomasi jotain, mikä sai hänen suunsa auki järkytyksestä. "Mitä nyt taas, Stella? "Bloom huokaisi väsähtäneesti. Stella vain tuijotti silmät pyöreinä ja suu ammollaan oveen päin- ja toista Stellaa päin.

6. luku: Toinen minä-erilainen minä

Stella osoitti ovelle. Hän tärisi. Bloom kääntyi katsomaan, ja lopulta muutkin Winxit tekivät niin. "Jo-jos tämä on Alfean kopio...", Bloom aloitti. "...Niin sitten täällä olisi loogisesti kopiot oppilaistakin...", Tecna jatkoi. "Ja me olemme oppilaita, joten sittenhän täällä täytyy olla kopiot meistäkin!" Layla sanoi ääni väristen. "Kuinka käy, jos tapaa itsensä kopion? Tai jos koskettaa sitä?" Flora mietiskeli peloissaan. Silloin Stella sanoi:" Heh! Oikeastaan, miksi me pelättäisiin kaksoisolentojamme? Meidänhän piti alunperin tehdäkin sellaiset, ja kun taiassamme meni jokin pieleen, niin teimmekin kokonaisen kaksois-Alfean. Haetaan vain kopiomme täältä ja mennään takaisin omaan ulottuvuuteemme." Silloin kopioWinxit astelivat Winxien eteen ja kysyivät nenäkkäästi:" Hei, keitä te oikein olette?" "Umm...Me olemme Winxit; olen Bloom ja tässä ovat ystäväni Stella, Flora, Musa, Layla, Tecna ja Roxy. Tulimme tänne oikeasta Alfeasta. Loimme näköjään vahingossa tämän kopioAlfean", Bloom vastasi. "Mitäh? Olette nyt pahasti väärässä! TÄMÄ on oikea Alfea, me loimme kopion siitä, ja TE tulitte kopiostamme tänne. Emme ole teidän kopioitamme, vaan te meidän", kopioBloom selitti. "Eihän se niin voi olla! Me tarvitsimme kopiot itsestämme, jotta kopioit olisivat jälki-istunnossa ja me voisimme mennä silläaikaa juhliin", Bloom selitti. "Että mitä?! Me loimme kopiot, jotta voisimme olla superWinxit. Sitten meitä olisi 14, ja voisimme helposti vallata koko Magixin!" kopioStella sanoi. "Mitäh?! Me emme ole tuollaisia! " Stella huudahti kauhuissaan. "Niin, ette te kopiot ole meidänlaisiamme", kopioTecna sanoi. "Niin. Me tulimme tähän kouluun opiskelemaan taikuuksia, jotta voimme valloittaa koko Magixin! Ja koko Taikaulottuvuuden!" kopioLayla huusi voitoniemuisesti. "Sen jälkeen valtaamme myös teidän ulottuvuutenne ja lopulta hallitsemme kaikkea ja kaikkia! Hahhahahahhahaa! " kopioBloom nauroi noitamaisesti. "Tuhoamme ne Trixit, jotka yrittävät aina epätoivoisesti auttaa kaikkia ja pelastaa kaiken, ne typerät noidat! Kukaanhan ei estä meitä, pirullisia Winx-keijuja!"kopioFlora sanoi. Silloin kaikki kopioWinxit nauroivat pirulisesti:"Kukaan ei estä meitä! Hahhahahhahahahahhahaa!" "Voi ei! Tässä maailmassa kaikki näyttää olevan toisin päin", Tecna kuiski Winxeille. "Niin. KopioWinxit ovat pahoja ja kopioTrixit hyviä. Aivan uskomatonta!" Layla selitti. "Tämä ei ole lainkaan hyvä asia!" Stella parahti.

Luku 7

"Nyt te tulette mukaamme, niin hyökkäämme!" kopioBloom käski ja nyökkäsi oikeille Winxeille. KopioWinxit tarttuivat oikeita Winxejä käsistä ja lähtivät kävelemään kohti ovea. "Päästäkää irti! Minne te viette meitä?!" Stella kiljui ja yritti irroittaa kopioStellan otteen kädestään. "Me viemme teidät pois täältä ennen kuin muut näkevät teidät", kopioTecna tuhahti. Bloom vilkaisi muita Winxejä, ja niin he lähtivät kopioWinxejen mukaan. He menivät Alfean pihan poikki Magixin metsään asti. "Koululta ei saisi lähteä ilman lupaa kesken koulupäivän, tai saa jälki-istuntoa",Tecna huomautti kopioWinxeille. "No blää blää! Mitä väliä?! Ketä joku koulu kiinnostaa?! Ei minua ainakaan!" kopioFlora tuhahti. Flora vilkaisi Musaa pelokkaasti. "Kopiomme ovat tosiaan ihan erilaisia kuin me!" Flora kuiskasi Musalle. "Nyt pysykää paikoillanne, ettekä tee mitään!" kopioBloom komensi. "Eikö saa edes hengittää?" Stella pilaili. KopioBloom mulkaisi häntä niin vihaisesti, että Stella päätti olla hiljaa. KopioWinxit muodostivat piirin oikeiden Winxien ympärille ja alkoivat lausua loitsua, josta oikeat Winxit eivät saaneet mitään selvää. Heidät ympäröi pimeys ja musta magia.

              Roxy avasi hitaasti silmänsä. Hän nousi istumaan ja katseli ihmeissään ympärilleen. "Tytöt? Oletteko te täällä?" hän huhuili pelokkaasti. Hän nousi ylös ja päätti lähteä tutkimaan paikkaa. "Onpas täällä kylmä!" Roxy mutisi ja hieroi käsiään yhteen yrittäen lämmitellä. Hänen askeleensa kaikuivat käytävällä, jolla hän asteli. "Pimeää, kosteaa ja kylmää..." hän mietti itsekseen jatkaen samalla kävelyään. Lopulta hän tuli käytävän päähän. Hän näki oven. Siinä roikkui kyltti, jossa oli jotain muinaista kieltä, jota hän ei vielä ymmärtänyt. Roxy koputti oveen. Ovi avautui, ja Roxy astui sisään. Muut Winxit olivat sisällä pienessä takan lämmittämässä huoneessa. "Ai, heräsit viimein", kopioMusa sanoi Roxylle. "Mi-missä minä olen? Mikä paikka tämä on?"Roxy kysyi. "Tämä on salainen tukikohtamme, jossa suunnittelemme kaikenlaista. Toimme teidät tänne taian avulla, jotte voisimme hyökätä Pilvitorniin. Mutta koska sinä olet vielä niin uusi keiju, et kestänyt niin voimakasta taikaa ja pyörryit. En kyllä tiedä, onko sinusta tässä mitään hyötyä!"kopioTecna sanoi. "Niin. Mihin tarvitsemme muka sellaista keijua, joka ei kestä tippaakaan mustaa magiaa? Pärjäämme aivan hyvin, jos meitä on 13", kopioRoxy sanoi. "Joten..." kopioLayla sanoi osoittaen sormellaan Roxya "Voimme tuhota sinut. Olethan sentään vain kopio, ja emmehän me tarvitse sinua enää!" Roxy kauhistui ja huusi:"Mutta kun minä EN OLE kopio! TE olette kopioita, uskokaa jo!" "Pärjäämme ihan hyvin, jos meitä on 13", kopioRoxy toisti. Silloin oikea Bloom huusi takaa:"Väärin! Teitä on vain 7, sillä me emme osallistu koko hommaan! Emme nyt, emmekä ikinä!" KopioiBloom mulkaisi kaikkia oikeita Winxejä vihaisesti ja sanoi:"Vai että olettekin näin itsepäisiä? No, sitten meidän täytyy tehdä jotain teille, ennen kuin tottelette!" Sitten kopioBloom kutsui pimeitä voimiaan.

8. luku                                                                                                                                                                                                                                            

KopioBloomin käsien ympärille alkoi kerääntyä jotain mustaa ainetta. Jotain mustaa, kuplivaa ja saastaista! Se oli pimeyttä! KopioBloom nosti kätensä ylös ja musta energia kerääntyi hänen ympärilleen. Mustia ja tervaisia kipinöitä alkoi sinkoilla ympäriinsä. “En pidä tästä! En pidä tästä ollenkaan!” Stella rääkäisi. Silloin Bloom syöksähti Stellan vierelle ja kiskaisi tätä kädestä. “Emme mekään pidä tästä sen enempää. Tule, paetaan täältä!” Winxit lähtevät juoksemaan takaisin kohti ovea, mutta yhtäkkiä oven eteen ilmestyi ihmeellinen olento. “Lohikäärme!” Bloom haukkoi henkeään. Lohikäärme oli täysin samanlainen kuin Bloomin oma lohikäärmeenliekkinsä, paitsi että tätä lohikäärmettä ei oltu tehty tulesta, vaan mustasta tervasta, pimeydestä. “Muuntaudutaan!” Bloom huusi. “Winx Believix!” Winxit huusivat. Winxien ympärille kerääntyi kimaltelevaa energiaa ja he muuntautuivat. “Nyt tuntuu 87% paremmalta”, Tecna tokaisi hypätessään ilmaan. Tecna ojensi kätensä kohti kopioWinxejä ja huusi: “Tecnosäde!” Vihreä laasersäde osui kopioFloraa selkään ja sai hänet kaatumaan maahan. KopioFlora kömpi hitaasti polvilleen ja mulkaisi Tecnaa ja muita Winxejä murhaavasti ja murahti: “Tämän saatte vielä maksaa!” Sitten kopioFlora osoitti sormallaan maahan, avian Tecnan alapuolella. Tecna ei ehtinyt edes vilkaista jalkoihinsa, kun mädät ja kuolleet kasvit olivat jo kiertyneet hänen ympärilleen. “Kamalaa! Minä en ikinä tekisi noin!” Flora parahti. “Et tekisikään, me uskomme sen! Mutta he ovat täydellisiä kopioitamme. He eivät muistuta meitä mitenkään”, Layla lohdutti, ja laski kätensä lohduttavasti Floran olkapäälle. “Flora, yritä vapauttaa Tecna kasveista. Minä yritän tuhota pimeän lohikäärmeen”, käski Bloom. Flora hypähti kolme askelta eteenpäin, ja kosketti kuolleita kukkia, jotka olivat kietoituneet Tecnan ympärille vangitakseen hänet. Floran kädet hehkuivat vihreästä voimasta, mutta yhtäkkiä se sammui aivan kuin pattereista olisi loppunut akku. “Kasvit ovat kuolleita. En pysty hallitsemaan niitä. Niissä on liikaa negatiivista energiaa”, Flora parahti.

Samaan aikaan Bloom seisoi uhmakkaasti pimeän lohikäärmeen edessä. “Olen kohdannut pimeän puoleni ennenkin, joten sinä et pelota minua! Lohikäärmeen liekki, tuli luokseni!” Bloom huusi. Bloomista tuntui hetken, että tuli olisi niellyt hänet. Se ei kuitenkaan pelottanut häntä, päinvastoin! Se sai Bloomin tuntemaan itsensä vahvaksi. Hän tiesi, että hänen oma lohikäärmeensä olisi aina hänen kanssaan. Bloom asetti kummatkin kätensä osoittemaan suoraan mustaa lohikäärmettä pain ja pian hänen ympärillään leijuva lohikäärmeensä syöksyi pain mustaa lohikäärmettä. Bloom keskittyi. Musta lohikäärme oli vahva, mutta Bloomin tahto voittaa oli vieläkin vahvempi. Bloomin lohikäärme avasi suunsa ja valtava tulenlieska kiertyi mustan lohikäärmeen ympärille. Musta lohikäärme ulisi kivusta, kunnes paloi tuhkaksi. “Jess!” Bloom hihkaisi.

    “Auh!” Tecna huudahti kivusta. Kuolleet kasvit hänen ympärillään kasvoivat aina vain pidemminksi ja alkoivat puristaa kovempaa ja kovempaa. “Pian ne kasvavat kasvoilleni asti, enkä voi enää hengittää. Ne tukehduttavat minut”, Tecna mietti epätoivoisesti. “Voi Tecna, mitä mina teen? Voimani eivät tehoa noihin kuolleisiin kasveihin!” Flora huusi hädissään. “Väisty, Flora. Minä isken ne tuusannuuskaksi!” Stella uhosi ja alkoi kerätä energiaa ilmasta. “Ei Stella, älä! Saatat osua Tecnaan!” Flora huudahti ja astui Stellan eteen. Stella pysähtyi ja voihkaisi: “Mitä me sitten voimme tehdä? Emme voi vain seisoa tässä ja katsoa, kuinka nuo kasvit kuristavat Tecnan elävältä. Emme voi vain seisoa tekemättä mitään!” Stella huusi. Kyynel vierähti hänen poskelleen.

    Musa taisteli parhaillaan kopioRoxya vastaan. KopioRoxy yritti saada myrkkykäärmeet puremaan Musaa, mutta Musa väisteli taitavasti kaikki käärmeiden yritykset yrittää purra häntä. “Harmoniahyökkäys!” hän huusi jai ski pain käärmeitä. Ne katosivat. Yhtäkkiä kopioRoxy alkoi kuitenkin käkättää pirullisesti kuin noita. Musa kuuli surinaa takaansa ja kääntyi nopeasti. Hänen takanaan oli lauma kärpäsiä! “On sinullakin kivat lemmikit. Sääli vain tuhota ne!” Musa tuhahti ja alkoi kerätä energiaa ilmasta. “Ääniaalto!” hän huusi jai ski valtavan määrän energiaa pain kärpäsiä. Energian voimasta ne lennähtivät päin seinää ja lististyivät. Silloin Musa sai idean. Jos kopioWinxit olivat tässä maailmassa pahoja ja kopioTrixit hyviä, niin sittenhän kopioTrixit voisivat auttaa heitä voittamaan kopioWinxit! Musa laittoi kädet korvilleen ja keskittyi lähettämään ääniaaltoja sinnepäin, missä muisteli Pilvitornin olevan. “Toivottavasti he kuulevat avunpyyntöni!” Musa toivoi.